Tietoa hiusten lähdöstä

Hiustenlähtö voidaan pysäyttää ja kasvu uudelleen aktivoida selvittämällä ensin syyt

Hiustenlähtö ja hiusten kasvun heikkeneminen voidaan jakaa kolmeen kategoriaan aiheuttajien mukaan:

• Hormonaalinen / Aineenvaihdunnallinen
• Kemiallinen
• Fyysinen

 

 

Perinnöllisyys

(Hormonaalinen / Aineenvaihdunnallinen)

Mies- ja naistyyppinen hiustenlähtö ovat perinnöllisiä mieshormonien aiheuttamia hiustenlähdön muotoja, jotka koskevat jopa 50 % miehistä ja 30% naisista. Noin 20%:lla miehistä prosessi alkaa 20-vuotiaaana ja jopa aiemmin. 30- vuotiaista miehistä jo 30% kärsii vaivasta jne. Naisilla prosessi alkaa usein 30 ikävuoden aikoihin. Kaljuuntumisen ja hiustenlähdön etenemisnopeus vaihtelee henkilöittäin. Usein prosessi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Mitä nuorempana hiustenlähtö alkaa, sitä nopeampaa se yleensä on. Enemmistö 40-65 -vuotiaista suomalaisista kärsii hiustenlähdöstä ainakin jossain määrin.

Perinnöllisen hiustenlähdön aiheuttaja on mieshormoni DHT eli dihydrotestosteroni (5-alfa-dihydrotestosteroni). Sitä syntyy testosteronista ja 5-alfareduktaasientsyymistä kiveksissä ja eturauhasessa sekä niiden lisäksi hiustupessa. Sekä miehet että naiset voivat menettää hiuksia tämän hormonin kehossa aiheuttamien muutosten takia. DHT kutistaa hiustuppeja, surkastuttaa hiusta ja lyhentää hiuksen kasvukauden mittaa. Mikäli DHT taso on korkealla hiuksen lepovaiheen aikana se saattaa kokonaan ehkäistä uuden hiuksen muodostumisen.

Ikääntyminen

(Hormonaalinen / Aineenvaihdunnallinen)

Iän myötä hiusten määrä vähenee tasaisesti, sillä hiuksen kasvukausi lyhenee ja lepovaihe pitenee. Hiukset ohenevat ja muuttuvat hennommiksi, eivätkä myöskään enää kasva niin pitkäksi kuin nuorena. Erityisesti naisilla hiuksien oheneminen saattaa vaikuttaa volyymiin jopa enemmän kuin niiden lukumäärän väheneminen.

Ikääntyminen vaikuttaa myös hiusten väriin, koostumukseen, kasvamiseen ja tiheyteen. Ikääntynyt hiustuppi tuottaa entistä vähemmän melaniinia, minkä seurauksena hius harmaantuu. Hiusten harmaantuminen voi alkaa joskus jo alle kolmekymppisenä, yleensä ohimoilta ja päälaelta. Harmaantumisen nopeus riippuu osin perintötekijöistä. 40-vuotiaista jo 40:llä prosentilla on jonkin verran harmaita hiuksia. Eurooppalaissyntyiset ihmiset harmaantuvat aikaisemmin kuin aasialaiset. Hiukset myös ohentuvat ihmisen vanhetessa, mikä johtuu osittain väriaine melaniinin vähenemisestä.

Vaihdevuodet ja hormonit

(Hormonaalinen / Aineenvaihdunnallinen)

Vaihdevuosien myötä naisen kehon estrogeenin tuotanto laskee ja lopuksi loppuu kokonaan. Estrogeenin määrällä on selvä yhteys hiusten ja hiuspohjan kuten muunkin ihon hyvään kuntoon. Samalla kun ihon ja hiusten hyvää kuntoa ylläpitävän estrogeenin määrä vähenee, niin hiusten lähtöä edistävien mieshormonien suhteellinen osuus lisääntyy ja saattaa omalta osaltaan kiihdyttää hiustenlähtöä. Vaihdevuosien vaikutuksesta iho ja myös hiuspohja kuivuu ja ohenee sekä menettää elastisuuttaan. Ihossa tapahtuvien muutoksien myötä karvatuppi laiskistuu ja hiuspohjan verenkierto hidastuu.

Raskaus ja imetys

(Hormonaalinen / Aineenvaihdunnallinen, Fyysinen)

Raskauden aikana veren estrogeenipitoisuus on erittäin suuri. Sen ansiosta monien odottavien äitien hiukset voivat hyvin ja kasvavat tavallista voimakkaammin. 1–3 kuukautta synnytyksen jälkeen estrogeenipitoisuudet vähenevät lähes vaihdevuositasolle, ja hiuksia alkaa irrota normaalia enemmän. Muutokset hiusten kunnossa synnytyksen jälkeen ovat tästä syystä hyvin yleisiä. Imetyksen pituus, ravinnon monipuolisuus, elimistöä rasittavat yksilölliset tekijät vaikuttavat siihen, milloin estrogeenitaso palautuu normaalille tasolle. Synnytyksen jälkeen hormonitasapaino palautuu normaaliin tilaan.

Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sekä lisäravinteet auttavat kehoa palautumaan raskauden ja imetyksen tuomista muutoksista ja edistävät myös hiusten kasvua. Myös hiusten kasvua voi tehostaa tuotteilla, jotka pidentävät niiden kasvuvaihetta.

Stressi, kiire ja unettomuus

(Hormonaalinen / Aineenvaihdunnallinen, Fyysinen)

Stressi ja unen puute rasittaa elimistöä, nostaa stressihormonitasoja ja heikentää hiuspohjan verenkiertoa. Tällöin hiustuppien ja juuren hapen- ja ravinnonsaanti huononee eivätkä hiukset saa rakennusaineita kehittyäkseen.

Laihdutuskuurit, ja yksipuolinen ruokavalio sekä ravintoaineiden imeytymishäiriöt

(Kemiallinen)

Jotta hiustuppi toimisi aktiivisesti, sen on saatava päivittäin riittävästi aminohappoja, vitamiineja, rautaa sekä kivennäis- ja hivenaineita. Laihduttaminen, yksipuolinen ruokavalio, imeytymishäiriöt sekä maaperän köyhtyminen saattavat vaikuttaa ravinto- ja suojaravinteiden saatavuuteen hiuspohjassa. Hiukset ovat noin 80-prosenttisesti proteiinia, mikä korostaa proteiinin tärkeyttä ruokavaliossa. Ruokavaliota kannattaa tarvittaessa tukea ravintolisillä ja vitamiinivalmisteilla.

Sairaudet ja hoidot, leikkaukset ja traumat

Vaikeat yleissairaudet, autoimmuunisairaudet, infektiot ja korkea kuume sekä traumat ja leikkaukset saattavat laukaista hiustenlähdön samoin kuin hiuspohjan ihosairaudet kuten: psoriasis, atopia, sieniperäinen hilse ja sieni-infektiot. Voimakkaat hoidot kuten kemoterapia sekä sädehoito ja esim. röntgen-tutkimukset vaikuttavat myös hiustenlähtöön.

Usein hiukset kasvavat takaisin, kun sairaus on hoidettu, mutta ne voivat olla ohuempia ja väriltään vaaleampia.

Lääkkeet

(Kemiallinen)

Osa lääkkeistä voi aiheuttaa sivuvaikutuksena hiustenlähtöä. Syöpähoidossa käytetyt solusalpaajat, masennuslääkkeet, kipulääkkeet, ehkäisypillerit, veren ohentajat ja verenpainelääkkeet saattavat aiheuttaa hiustenlähtöä ja hiusten ohenemista. Tietyt lääkkeet kuten esim. kortisoni vaikuttavat hiuspohjaa kuivattavasti ja ohentavasti ja näin välillisesti heikentävät hiuspohjan hyvinvointia ja hiuksenkasvua.

Ympäristötekijät, tupakka ja alkoholi

(Kemiallinen)

Ilmansaasteet, aktiivinen ja passiivinen tupakointi sekä liiallinen alkoholinkäyttö ja prosessoitu lisäaineita sisältävä ruoka heikentävät hiusten ravinnon saantia ja saattavat edistää hiustenlähtöä.

Muotoilutuotteiden kuorma hiuspohjassa sekä toistuvat voimakkaat hiusksittelyt

(Kemiallinen)

Muotoilutuotteiden jäämät, epäpuhtaudet, hiki, tali ja kuolleet ihosolut ovat hiuksille ja hiuspohjalle paljon pesua suurempi rasitus sillä ne voivat haitata hiusten kasvua. Häiriötekijät poistuvat huolellisella ja hellävaraisella päivittäisellä pesulla. Mikäli hiuspohja on kuiva, herkkä, kutiseva tai kuumottava sen hoitoon ja tuotteiden valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Hiusten käsittelyt kuten värjäys rasittaa hiusta ja hiuspohjaa. Siitä syystä käsittelyvälejä kannattaa venyttää 6- 8 viikkoon ja teettää se aina kampaajalla. Kotona hiukset kannattaa pestä lempeästi päivittäin, harjata hellästi harjalla, jossa on pyöristetyt harjakset ja antaa kuivaa luonnollisesti tai kuivattaa ja muotoilla lempeästi alhaisilla lämpötiloilla.